Tietoja minusta

Ihminen. Prosessi on vaan vielä vähän kesken.

maanantai, 31. joulukuuta 2007

Happy new year!

Viime yönä meinasin suoltaa oikein super-angsti-ahdistus-postauksen (au, ei menny toi yhdyssana ihan kieliopin mukaan), mutta olin onneks niin down, etten saanut konetta auki. Tyydyin vaan syömään itseni ihan liikumiskyvyttömäksi apatiamöhkäleeksi.
Tänään on asiat taas valoisampia, sain puh.liittymän auki. Ei auttanu soitella sinne emon nimissä, löi täti luun kurkkuun, kun kysy sotun loppuosaa. mistä mä sen tietäisin. Tekstasin siis äidille (sama fiilis varmaan, kun Danielilla jalopeurien luolassa), ja kiukkuinen äitini lähetti sen kaivatun pukin. Kerron koko episodista tarkemmin vaikka myöhemmin, ei se nyt mikään päivänpolttava uutinen ole, mutta eestaas-tekstailu, joka aiheutti pahaa mieltä ja syyllistymistä. Omasta mielestäni vastasin lopulta aika aikuismaisesti ja rehellisesti, siitä siis myöhemmin.
Nyt siis uudenvuoden aatto, töissä, hiljaista kuin huopistehtaalla, poke tuolla päivystää ja myy bisseä, ja antaa mun blogata. Masennus on kaikin tavoin kumma juttu, olin eilen oikeasti niin pohjamudissa, että mietiskelin taas kaikkia tyhmiä suisidaalisia aatoksia, ja sitä, millaset hautajaiset mulle järjestetään... En mä enää oikeasti tosimielellä edes harkitse moista, vanhoista ajoista peräisin jääny päälle noi kuolema-ajatuksilla leikittelyt. Ennenmuinoin leikittelin vähän vakavammin kuin vaan ajatuksissa.
Sain videonauhurin! Tai joudun mä siitä vähän maksamaan, mutta hyvä juttu, koska melkein kaikki mun parhaat pätkät on vhs-kassuja, enkä ole aikapäiviin päässy niitä näkemään. Ens vapailla lojun sohvalla, ja katon huippuleffoja, ja teen taas uuden itseni parannus-listan, mikä luultavimmin sekin julkaistaan täällä.
Nyt on kai mentävä hommeleihin... Ihana, vihattava inventaario tiedossa tonight.
Oikein, oikein paljon entistä parempaa uutta vuotta kaikille! (Mulle kans!)

perjantai, 28. joulukuuta 2007

Se on moro, mä soromnoo...

Kolme viimeisintä iltaa/yötä on tullut liehuttua baarissa. Jouluankeus kai iski. Nyt meinaan kyllä ryhdistäytyä ihan toden teolla taas. En muistanut taaskaan, kuinka epämiellyttävä humalassa olen.
Joulu oli itseasiassa ihan mukava, hautuumailla käytiin, sauna, joulupöytä, sohvalla torkkumista, lahjoja... Sain pussilakanat, hajuvettä, Taika-mukeja, lukemista, lahjakortin, oloasun, karkkia, pääkallo-pannulaput...
Eilen kännipäissäni sain puhelinliittymän nakitettua jotenkin niin, että puk-koodia kyselee. Tyhmä nainen dna-asiakaspalvelussa ei suostunu kertomaan sitä mulle, kun liittymä on äidin nimissä ja mä vaan haltija. Soitan sinne äitin nimisenä uudelleen, jahka jaksan. Exä haki mulle prepaidin ensihätään, olen oikeasti nukkunut koko päivän, ja nähnyt levottomia unia. Puolentoista tunnin kuluttua pitäisi olla jo duunissa, olen tässä tukka hikisenä pystyssä, eiliset meikit pandanaamiona naamalla, pukeutuneena villapaitaan ja nuhjuisiin pyjamahousuihin. Pitää kai piakkoin mennä tonne suihkuosastolle räjäyttämään likaa pois.
Tietsikan näppiksen ö-nappi on irronut. Sisältä paljastui pari veikeää muovista osaa, en osaa survoa niitä takaisin niin, että se toimis. Nyt on öö siis ihan paljaana! Kaikki hajoo, mäkin hajoan...
Ja menen nyt vissiin tonne suihkuun hajoilemaan hivenen lisää. Voikaa hyvin.

maanantai, 24. joulukuuta 2007

Kääk

En ole mukamas ehtinyt päivittämään. On jo muuten jouluaatto. Ei kovin jouluisa olo, mutta mennään nyt kronologisessa järjestyksessä.

Duuniasia: kaikkea mahdollista siellä supistettiin, eli puolet sai joululahjaksi irtisanomislapun. Not so great, vaikka ite sainkin (no onks siellä nyt niin ihanaa?) jäädä. Pubivuoroja vaan täst'edes, mutta tyhjää parempi, jos olisin sen Lapin duunin ottanut, olis pitäny antaa koiruus jollekulle siks aikaa.

Dokaaminen: Saatatte ehkä muistaa pyhät lupaukseni olla dokaamatta uuteen vuoteen asti ainakin. Nehän meni sinä samaisena iltana NIIN rikki, kun oli ollu toi työpaikan palis. Vedettiin oikein porukalla perseet, minä tietysti loppasuisimpana olin mitä pikimmin siinä normikunnossani, onneks en muista, mutta kovat morkkikset sain jo kuulopuheiden perusteella.

Terapia: Kankkusessa melkoisessa ton em. jälkeen vedin pystyyn, pitää soitella kai joulun jälkeen.

Exän kanssa: ei mene nyt ihan putkeen sekään, tuli samaiseen baariin, missä oltiin työpaikan akkojen kera, ja kuuloetäisyydellä havannoi, kun jollekin kesän hoidokille puhuin läpiä päähäni olan takaa. (BTW, oon ehkä snadisti ihastunut, just siihen kesähoitoon, mutta luultavimmin osakkeet mennyttä siellä suunnalla. Ja sitäpaitsi mä kai jollain tapaa seukkaan sen exän kanssa. Mutta se hoitoheebo kyllä ehkä musta tykkää vähäsen kans...)

Mitä vielä... Töissä on ollu ihan tyhmää ja maailmanloppumeininki, kun kaikki irtisanotut ei oo kovin iloisia ollu, vaikka me jäljelle jääneet ei kyllä saatu kun hiukan jatkoaikaa. Lafka on siis pikapuolin omistajaa vaihtanut, ja rakennetaan ihan muuta noille raunioille. Ehdotuksia: mihin kaupunkiin kandeis muuttaa? Stadi himottaa, mutten pysty vuokraamaan tarpeeksi isoa kämppää mun ja ton pikku puudelini tarpeisiin.

Tänään mä menin duunin jälkeen juomaan kaks bisseä, ja täällä kotona punkkupullon pohjat, masentaa ja väsyttäää ja vituttaa, kun ei edes lunta oo maassa...

Mut: huomenna isi tulee noutamaan minut ja koiran joulun viettoon, saapuvilla myös äiti ja sisko. Joulupäivänä sitten exän kanssa, vino pino lahjoja tuolla sitä odottaa, poden kai huonoa omatuntoa, kun himoitsen vieraita miehiä...

Pikkupätkässä avasin työkaverilta saadun lahjan, geishapaketti, vähän huono olo nyt, kun se tossa ammottaa tyhjyyttään...

Eipä kai muuta, kuin
OIKEIN IHANAA, KIVAA, MUKAVAA, RAUHALLISTA YM. JOULUA!!!!

Tää yrittäis päivittää pikkasen tiheemmin, ja ehkä olla dokaamatta taas.
Ja ihan heti kohta laitan niitä kuvia, kamera on ollu kiva, ja kuviakin otettu.
Voikaa oikein hyvin.
xxx

sunnuntai, 16. joulukuuta 2007

Väliaikatilitys

Pikapäivitys ennen duuniin menoa: Pikkujoulut vietetty (yes!), uutta tietoa duunin jatkuvuudesta: oma paikka turvattu, lisäkommentointia aiheesta kun asiat julkistettu.
Uusi kamera on ihku, exä on ratkennu sekoilemaaan, olen flunssassa ja kurkku on kamalan kipeä. Liitosta oli tullut kenkää (ihme, helmikuussa viimeksi maksoin), liityin YyTeeKoohon. Velkahommelit rullaa etiäpäin, toisen kanssa sovin kk-suoritukset (seur. 9 kk, plaah), toiselle tarjoan könttäsummaa, jonka isäni yst. on lupautunut lainaamaan. Sitten olis enää hirveä velkataakka isukille jäljellä, mutta eipähän korot juokse. Sellaisia.

Asiasta kolmanteen, kauhea järkytys; Maria on piiloutunut salasanan taakse, kuin mä nyt enää sun kuulumisia luen, nyyh?

Nyt tää lähtis töihin, kuvia lisäilen tässä päivänä jonain.

Ps. Tein apinan raivolla (tai siis hyvällä tuulella) huippuperusteellisen joulusiivon tossa viime vapailla. On niin siistiä, että. Vähäks oon hyvä.

keskiviikko, 12. joulukuuta 2007

ULOSOTTO ON OHI OVER KAPUT FÖRBI!!!!

Miljoonia rukseja seinään, villejä voitontansseja, runsas ja paraslaatuinen virtuaalinen skumppatarjoilu teille lukijani ym. Tänäpänä ei ole masennuksesta ollut tietoakaan! Mä olen nyt kolme vuotta kitkuttanut ja maksanut jotain kymmenen vuoden takaisia törttöilyjä, huomenna menen viemään sille voutille joulukukan ja ehkä pussaan sitä suulle... En mä ollu ajatellu, että se vielä olis ohi, mutta puoltoistatonnia palautuksia autto asiaa, ja pari perintäfirmaa ei ehtiny vielä jaolle. Huomenna soitan niihin, ja sovin molemmat, siellä on alta viistonnia sisällä, saan kai tingattua kolmeen tonniin. Olen autuas... Pää höyryää kaikkia suunnitelmia, vuoden päästä suunnilleen mä oon maailmalla!

No niin, tää on ehkä suunnitelmalistan paikka:
-Ne perintäfirmat listaykkönen
-Liiton rästit on myös hoitamatta, soitan huomenna sinnekin ja sovin
-Isälle joku pari tonnia ja rapiat
-Nää kolme kesään mennessä kaikki maksettuina
-Interferonitsydeemit saatava vuoden sisällä
-Kesällä voisin ajaa ajokortin
-Jos tää vanha pulju pysyy pystyssä (maanantaina on palaveri), pysyn näillä nurkilla vielä vuoden, hoidan noi em. asiat
-Vuoden päästä tähän aikaan sitten sinne Lappiin niin pitkäksi aikaa kun mahd, max puolivuotta kuitenkin. Siellä tiukkaa säästämistä ja työntekoa
-Sitten reissuun, liiton rahoja 500 päivää, ja kai mä siellä Lapissa jotain saisin säästöön
-Jos täällä ei hommat jatku, niin sitte Lappiin jo nyt, ja kesäksi joku toinen sesonkiduuni ilman kämppää, ja talveksi taas Lappiin, ja sitten reissuun. Koiran kannalta vielä vuosi täällä olis parempi.
Miltä kuulostaa?

Kamerakin tuli tänään, harmi sitä akkua pitää ladata 330 min aluksi, mutta huomenna pääsen jo testaamaan. Mulla alkaa nyt kahden päivän vapaakin, aamusta ratsastamaan, ja sitten mä aion suursiivotä täällä. Pursuan energiaa! Ja mä olen ollu yli kuus viikkoa kokonaan dokaamatta (ja myös polttamatta pilveä viis viikkoa, melkein ainakin) Miten tässä näin pääsi käymään, että musta on tullut liki yhteiskunnan tukipilari, no ainakin ihan ok kansalainen? Kuinkas pian ne luottotiedot uusiutuu?

Exänkin kanssa oli mukavaa, se lähti tänä aamuna, tulee kai jo huomenna takas. Onkohan tää menny liian tiiviiksi jo? Kivaa on kuitenkin ollu, vaikka näinkin sen täällä ollessa kamalaa painajaista, että pataan tuli ja huolella, mutta se oli unta vaan, onneksi. Saatiin jopa puhuttua mun unesta, enää se ei mene mykäksi kun simpukka, kun otan puheeksi noi sen vanhat uroteot. En mä niistä jatkuvasti jauha, mut on ollu hyvä puhua ne halki poikki ja pinoon, ettei enää vaivaa kumpaakaan. Sekin on muuttunut, mä oon muuttunut, mihin tämä maailma onkaan menossa...

Mä meen nyt nukkumaan, aamulla aikaisin ne hevosteluhommat, saa nähdä vaan saanko unta... Olen soitellut kavereille ympäri Suomea, ja hehkuttanut tätä melkein-velattomuuttani. Elämä tuntuu nyt niin mainiolta, että pieni pessimisti minussa kyselee, että mikäs nyt vois mennä pieleen. Vaiennan sen, ja ruokin vaan sitä isompaa optimistia. Öitä hyviä kaikille. :) Pus pus ja hali hali ja vielä kerran :)

tiistai, 11. joulukuuta 2007

Runotorstain haaste: Juhlava

Firman pikkujoulujuhlat

Tunnelmallisesti valaistu ravintolasali,
valkoiset liinat, juhlava kattaus.
Joka pöydässä kukat ja kynttilät,
kauniisti taitellut kangasservetit,
kiillotetut lasit ja aterimet.

Klassinen joulumusiikki soi hiljaa taustalla,
ulkotulet ovella toivottavat vieraat tervetulleiksi.
Alkumaljat käteen, tervetuliaispuheet, puheensorinaa.
Hillityt tarjoilijat kaatavat ruokajuomia vieraille,
runsas joulupöytä herättää ruokahalun.

Valomerkin tietämillä

Fiksuimmat ja herkkävatsaisimmat ovat paenneet jo tunteja sitten;
paitsi ne kaksi työkaverusta, kenet portsari vei väkisin.
Punaviini on värjännyt liinat joka pöydästä, loiskunut salmari täydentää.
Ei ole aveceja enää, osa karkasi ja loput juotiin, monta kertaa.
Kokolattiamatolla on rippeet graavilohesta, joka ei viihtynyt pukumiehen vatsassa.
"Pilaantunutta", diagnosoi työkaveri, "ei se koskaan muuten oksenna"

Vihdoin saa valoja väläyttää, juhlaväki pihalle ja siivoamaan.
Yhtä juhlaa.

sunnuntai, 9. joulukuuta 2007

Koomaväsyksissä

Helvetillisiä pikkujouluja väännetty taas ke, pe ja la. Olen samoilla silmillä kuin mennessäni iltaviiteen duuniin, aamuseittemältä päätettiin, että homma on bueno, ja poistuttiin.
Kun olin lähdössä koiraa viemään kotiin palattuani, kuulin rappiksesta pauketta ja avunpyyntöjä heikolla äänellä. Piti ravata jokainen kuudesta kerroksesta, ennen kuin paikallistin asunnon. Alakerran mummu oli kumahtanut eteisensä lattialle, oli onneksi avaimet käsillä, jotka sai ojennettua mulle postiluukusta. Ei ollut sattunut pahasti, oli vaan hätääntynyt, kun oli joutunut jonkun aikaa makaamaan niillä sijoillaan. Kun olin sitten jo viemässä koiraa ulos, huomasin, että mumpsin avaimet oli jäänyt mun taskuun. Ei kun kauheella kiireellä kiikuttamaan niitä sinne mummon postilaatikkoon.
Olen muuten aika vahva nainen. Oli töissä vähän tilannetta, molemmat portsarit oli laittamassa yhtä vastentahtoisesti poistuvaa asiakasta rautoihin, ja odottamassa jetsoneita saapuviksi, kun havaitsin tanssilattian reunalla, katseilta aika piilossa, yhden setämiehen makaavan ihan oikosenaan. Ei mitään laakia ollu saanu, nauttinut vaan hitusen liikaa glögiä poikineen. En saanu setää mitenkään hereille, joten riuskasti hinasin ukon tuoliin istumaan, ja estin sitä valahtamasta takaisin lattialle, kunnes poke pääsi paikalle. Ei se äijä nyt mikään kaksmetrinen ollut, mutta mua kookkaampi...
Olenko koskaan kertonut, mitä mieltä mä noista pikkujoulupippaloista oon...! No, enää kahtena päivänä varsinaista örvelö-pikkujouluhippaamista, pelkkiä syöminkijuhlimisia on enemmänkin, muttei niistä mitään vaivaa ole.
Lapista tuli sähköpostia eilen, "Milloin pystyisit aloittamaan?" Oli aika liki, etten jo tänään irtisanonut itseäni. Pitää vielä mietiskellä koko juttua, ja hakea vielä yhteen paikkaan, sellaiseen, mihin eniten haluaisin päästä. Uskallanko/voinko/jaksanko? Eniten ärsyttäisi kamojen siirtely, mulla on kymmenessä vuodessa ollu kai yli kymmenen osoitetta, toisaalta, sehän menis se muutto ihan vanhasta tottumuksesta... En mä kokonaan Lappiin halua muuttaa, mutta kamat kuitenkin johonkin varastoon, ja kai joskus pysyvästikin jonnekin. (Minne?)
Ääh, menen nukkumaan, iltakuudelta pitäisi olla taas pirteänä töissä...
Runotorstai aihe "Juhlava" on herättänyt erinäisiä mietteitä juuri duuniini liittyen, mutta antaa tekeytyä ainakin huomiseen.
Sweet dreams vaan kaikille!

tiistai, 4. joulukuuta 2007

Tenkkapoo

Tänään päätin;
teen runon vaikka väkisin.
Viis aiheesta,
kun valmiina vain näkisin.

Aina ei taivu
sanat niinkuin tahtoo.
On seinä vastassa,
totaalinen tenkkapoo.

Kursori vilkkuu
kuin minua pilkaten.
Minä luovutan,
ei onnistu nyt luominen.

Aamen.

Aamuyön alkuvaiheilla

Kävin tossa jo yrittämässä nukkumista, ei siitä mitään tullu, vaikka oli exäkin kainaloisena uninallena. Viikonloppu aika raskas, pe ja la puolen vuorokauden pituiset vuorot, aamukuudelta päästiin pois. Sunnuntai-ilta oli vielä duunia, hurja asiakaskato, sain ihan rauhassa tehdä muita hommia, siis työjuttuja kuitenkin...

Mä olen viikon sisään käynyt kaks kertaa ratsastamassa, perjantaina maastoiltiin pari tuntia, oli tosi mukavaa, vaikkakin kylmä! Olin kai puol tuntia kuumassa suihkussa jälkeenpäin. Tänään kävin sitten tutustumassa yhden kaverin uutukaiseen hevoshankintaan, ihana pieni suomenhevospallero, väänsin kentällä taas pitkästä aikaa, ylihuomenna saan lähteä sillä samaisella pollella maastoon. Kunhan kamera tulee, luvassa kuvia hevosystävistäni. Olen ihan totaalisesti hevoskärpäsen purema taas, teinivuosien veroisesti. Olenkin tänään haaveillut, että kun talous olisi balanssissa ja työkuviot selviä, vois jonkun hepan ehkä ostaa... Tässäkin asiassa taas vaan tökkii se, ettei mulla ole ajokorttia. Täytyy nyt vaan käydä ahkerasti lainapolleilla hevostelemassa, kivaa niinkin.

Mua alkaa ehkä oikeasti uni jo painaa, taidan vielä väkisin vääntää sen runotorstain haasteen omaksi postauksekseen, ei kai muuta, kun se on moro!