Ei pessimismiä, ei optimismia

Lainasin biisistä, kun otsikon keksiminen tuntui niin ylivoimaiselta. Biisistä lainaaminen taas lainattu Lostikselta... Matkiminen on imartelun vilpittömin keino, vai miten se meni.

Tosi weird olo. Pumppu hakkaa tosi boostilla, ja väsyttää, vaikka kello on tuskin puoltayötä. Jos mut nyt löydetään tuupertuneena tähän näppikselle, niin pliis, viimeinen postaus eetteriin. Saappaat jalassa lähdössä on tyyliä. En ole kovin monen tosin kuolleen kuumeeseen? Silmistäkö huomaa, että protskut alkaa jähmettyä? Kuumemittarikin on aina kateissa silloin ku sitä tarvis.

Hirveesti himottaisi maalata keittiön yksi seinä lilaksi. Kaikissa edellisissä asunnoissa olen aina omin pikku kätösin maalanut kaapin ovet jonkun sinisen sävyisiksi, täällä on kaikki aika luonnontilassa, vaikka oonkin bunkannu täällä vuoden, oho, ylikin! Mutkun väliaikaista, en viitti ruveta vuokraisännän kanssa riitelemään... Toi seinä lilaksi-visio johtuu siitä, että löysin kirppikseltä sigamakean seinävaatteen, joka nyt toimittaa tossa pöytäliinan virkaa. No, kun mä joskus asetun pysyvästi ihan tosi mielellä, sisustetaan sitten. Nyt on kaikki aika eriparista, taulutkin lätkitty vanhoihin koukkuihin huolimatta siitä, sopiiko vai eikö. Kyllä mä tässä mietin, miten saisin miksattua valkoisen lateksin liilaksi, ainoa ratkaisu olis ollu mun hiusväriputeli, lopputuloksesta epävarmana en raaskinu.

Kirjoja sain haettua postista vihdoinkin: Vuorisen juoppikset 1-4, Philip K. Dickin (joka on ihan kingi) Haudasta kohtuun, Douglas Adamsin Sielun pitkä ja etc, Tumpin ja Pellen alusta tähän päivään-stoorit, ja alesta vielä Pellen Alla tähden onnellisen. Voipi olla, että olen lukenut noi kaikki jo entuudestaan, mut ne on kiva omistaa... Materialismini nostaa päätään! Vois muutenki satsata tulevaisuudessa enemmän tohon lukemistoon, miljoona tsiljoona kirjaa, jotka haluaisin pysyvästi pitää kirjahyllyssäni. Mulla on kyllä paljon kirjoja, mutta paljon mä oon niitä kantanu divariinkiin. Takas mamin luo! En enää omista yhtään Waltaria tai Tolkienia esmes, vaik aika lailla kaikki on ollut.

Mietin tossa aiemmin, onko mun blogia raivostuttavaa lukea, kun kirjoitan sitä pissis-sekameteli-slangilla? Kai mä kelvollista kunnon kieltäkin osaan kirjoittaa mut sit joutuu liiaksi miettimään sanomistaan ja ilmaisun muotoa yms, nyt mä vaan kirjotan ajatuksia tähän. (Taitaa olla mulla aika pitkät piuhat, tai sit oon TODELLA nopea kirjoittamaan...) Mielipiteitä?

Viikonloppuna kadonnneista/kadotetuista kamoista takin ja soittimen kohtalo on jo tiedossa, pääsevät pian raasut kotiin. Ei ihmekään, et oon kipee, kalsat ilmat tallailla lyhythihaisella? No, en mä nyt kauheesti, taksiin vaan...
Lompsa jatkaa vieläkin mierolais-elämää, kävin tunnin sitä aamutuimaan etsimässä, aika laaja ala olis ollu tampata, kun ei sen linkoaja voinu vastata puhelimeen, ja täsmentää, missä linkoi. Aamulla uusi yritys, peukkua nyt pystyyn, ettei sieltä tule tämän talven sankin lumituisku just ennen mun jäljestystä.

Nyt meen nukkuu, näkee kuumeisia painajaisia. Ois ees kunnon juoni...!