Flunssaa, lentsua...

Saikulla siis, ihan kuume pukkas päälle. Tekee hyvää nyt muutenkin möllöttää vaan täällä himangassa, vähän funtsailla, että entäs sitte. Nukuin koko päivän, nyt onkin ihan kukku olo vielä, vaikka kello on jo viiden pintaan. Olen tässä pessyt pyykkiä, tiskannut, lueskellut, kuunnellut musiikkia. Telkusta katoin Bridget Jones-pläjäyksen aamu-teeveen tapaan, ja Heroes-uusinnan. Glögiä - holitonta - huitasin pari litraa menemään. Nyt on hiki, äsken vielä kylmä. Inhoan sairastaa, edes näin pienimuotoisesti. Pahin sairaskokemus on ollut kymmenisen vuotta sitten, keuhkokuume, verenmyrkytys, sydänläppätulehdus. Makasin kaks kuukautta selälläni, sellaset puutarhaletkun paksuset putket meni kyljistä keuhkopusseihin, ja masiina vieressä imi kamaa ulos keuhkoista. Niin, minä poltan vieläkin mentholia... Jos ihminen ei pääse itse vessa-asioille, niin se on jotenkin hämmentävän alentavan kamalaa... Eikä se menthol kai mitään, sain iholtani stafylokokki aureus-bakteerin survottua verenkiertooni, siitä moinen. Olenkohan mä alkanut toistaa itseäni? En nyt mitenkään päin jaksa tarkastaa, olenko nyt pitkästyttämässä lukijoitani kertaamalla samaa juttua uudelleen. Sori, jos niin tein.

Mä päätin viim. maaliskuun tilistä piristää itseäni olantakaa: meen vihdosta viimein ottamaan tatuoinnin, minkä mallia mä oon kanniskellut mukana jo ainakin vuoden. Selkää säästellään edelleen siihen kun rahaa todella on; haluan sinne korpin ja valkoisen kyyhkyn tappelemaan keskenään, niin että niitä pöllyäviä höyheniä on em. dreeniputkien arpien päällä. Vapaaehtoisia piirtäjiä? Kaksi ihmistä on piirtänyt mulle kuvan tuosta aiheesta, mut tänx no tänx, se on kuitenkin mun ainoa selkä. Helsingissä on pulju, jonka taiteilija piirtää juuri sopivalla staililla, ei vaan taida tytöllä olla valuuttaa tarpeeksi.

Lompakon arvoitus on myös ratkeamaan päin: Muisti virkistynyt exän seko-päässä, se on nakannut sen tästä meiltä lähteissään metsikköön. Kunhan vähän valkenee, menen koluamaan noita puskia. Prrkele. Siirsin mä varuiks rahat kaverin tilille, siltikin.

Kunhan toi pesukone lopettaisi, voisin harkita untenmaille menoa. On vaan niin ikävän tukkoinen ja sumuinen olo. Eikä koira oo kotona! Pyysin isää hakemaan sen hoitoon muutamaksi päiväksi, kun oli niin hontelo olo, etten jaksanut sitä viedä pihalle. On kyllä vieläkin, mutta mä haluaisin sen lompakon takas...

Nii, mä meen tyynyä halailemaan. Hjuvaa yötä kaikki murut.

...nyt ne heiluu astraalitasolla
mun päässäni
mun talossani
en tiedä olenko onnellinen
olenko isäntä talossani
(jäi päähän soimaan; samansuuntaisia aatoksia ollu itelläkin joskus)